Blogi

Blogi

Torstai, Maaliskuu 4, 2021, 15:16

”Osuuskuntamuoto nousee yhä useammin pienten yrittäjien pohdintaan, kun sosiaali- ja terveysalan yritysten, rittäjien ja yhdistystenkin tulevaisuutta pohditaan kasvukeskuksiin keskittyvässä ja taustavoimiltaan yhä suurempien toimijoiden haltuun kehittyvässä sotemarkkinassa. Hyvinvointialueitten ja digitalisaation pelätään isompina kaventavan pienten toimijoiden elinmahdollisuuksia. Samaan aikaan harvempaan asutuilla alueilla yksilöityjen lähipalvelujen saatavuus edelleen heikkenee, vaikka palvelujen tarve ikääntyvässä Suomessa kasvaa.

Miten osuuskuntamuotoinen yhteistyö parantaa pienten toimijoiden selviytymistä, mitä lisäarvoa osuuskunta heille tuo?Entä mitä vaikeuksia yhteistyössä on ja mitkä ovat riskit sitoutua yhdessä tekemiseen?”

Osuuskunta työn tekemisen alustana sosiaali- ja terveysalalla
Case: SOTE-osuuskunta Suomi

Osuuskuntamuoto nousee yhä useammin pienten yrittäjien pohdintaan, kun sosiaali- ja terveysalan yritysten, yrittäjien ja yhdistystenkin tulevaisuutta pohditaan kasvukeskuksiin keskittyvässä ja taustavoimiltaan yhä suurempien toimijoiden haltuun kehittyvässä sotemarkkinassa. Hyvinvointialueitten ja digitalisaation pelätään isompina kaventavan pienten
toimijoiden elinmahdollisuuksia. Samaan aikaan harvempaan asutuilla alueilla yksilöityjen lähipalvelujen saatavuus edelleen heikkenee, vaikka palvelujen tarve ikääntyvässä Suomessa kasvaa. Miten osuuskuntamuotoinen yhteistyö parantaa pienten toimijoiden selviytymistä, mitä lisäarvoa osuuskunta heille tuo? Entä mitä vaikeuksia yhteistyössä on ja mitkä ovat riskit sitoutua yhdessä tekemiseen?

1. Sote- ja hyte-markkinoiden kehitys
Sote-palvelujen yhteydessä tulee muistaa kunnille edelleen jäävän vastuun hyvinvoinnista sekä elinvoimaisuudesta. Nähtäväksi jää, miten sote ja hyte integroidaan, tavoitteena kun
edelleen on tasapuolisesti saavutettavat kansalaispalvelut asuinpaikasta riippumatta.

Alueellisesti toimivan, lähipalveluja tuottavan yrittäjän kannalta tulevaisuus ilmenee hyvin ristiriitaisena. 15 vuotta valmisteltu (PARAS-hanke alkoi 2006, wikipedia) sote-uudistus
johtanee hyvinvointialueitten ja suurten digi-tuettujen hankintaerien maailmaan. Samaan aikaan ainakin harvempaan asutuilla alueilla taloudellisesti heikosti pärjäävillä kunnilla
elinvoima hiipuu (v2019 tappiollinen tuos 225 kunnalla, Kuntaliitto), tarvittaisiin tehoruisketta alueellisen hyvinvoinnin ja asukkaitten kaikkinaiseen tukemiseen. Ei
myöskään ole linjausta, jatketaanko keskittämisen tietä vai ratkotaanko ongelmaa alueellisesti. Palveluseteleillä ja henkilökohtaisella budjetilla asiakas viime kädessä
valitsee palvelun tuottajan ja lähipalvelujen arvo kasvaisi. Ja mitä vaateita digitalisaatio ja
tietojohtaminen asettavat alueen toimijoille, onko investoitava ja jos, niin mihin.
Alueellisten lähipalvelujen tarve kasvaa ikääntymisen ohella ainakin kausiluontoisesti, kun eläkkeelle siirtyvät hyväkuntoiset samoin kuin etätöitä tekevät työikäiset alkavat viettää
pidempiä aikoja kakkosasunnoillaan ruuhka-Suomen ulkopuolella. Monipaikkainen asuminen tuo lisää itse maksavia asukkaita palvelujen piiriin.
Merkittävää on myös kehitys työvoiman riittävyyden ja sen hyvinvoinnin suhteen.
Koulutettua työvoimaa siirtyy enenevästi alalta pois, sairaspoissaolot kasvavat, eläkkeelle siirrytään yhä nopeammin mahdollisuuksien mukaan tilanteessa, jossa muutenkin
hoivapuolen ikärakenne lähenee eläköitymistä. Voisimmeko toisella tavalla organisoitumalla saada motivoitunutta hoivahenkilöstöä takaisin palvelujen tuottajiksi?

2. Osuuskuntamallissa toimimisen edut ja haitat
Osuuskunnan perimmäinen tehtävä on tuoda jäsenilleen etua, so. parempaa liiketoimintaa toisaalta tuloja, so. asiakasmäärää kasvattamalla, toisaalta hallintoa ja
kehityskuluja tasaamalla. Turvattava on myös pidemmän aikajänteen elinkelpoisuus. Osuuskunta ääritilanteessa saattaa olla jopa pienyrittäjän pelastus nopeasti muuntuvan
yritysympäristön haasteissa.

Jäsenen toimintaedellytyksiä osuuskunta voi parantaa tuottoja kasvattamalla tai kuluja vähentämällä. Yhteisen brändin rakentaminen ja siihen liittyvä markkinointi tukee kaikkien
myyntiä. Samoin keskinäinen suosittelu. Sujuva yhden luukun periaatteella ostaminen puree niin yksittäiseen asiakkaaseen kuin kuntaostajaankin. Kuluja voidaan tasata
yhteisellä hallinnoinnilla ja markkinoinnilla, yhteisomisteisilla laitteilla ja koulutuksella tai kehitysinvestoinneilla. Parannusta tuovat myös työterveyshuolto, erityisosaamisen kuten
juridiikan hallinta, erilaiset korvaus- ja sijaisjärjestelyt ja laajemminkin vertaistuki vastaavassa asemassa olevien kanssa. - On hyvä kuulua johonkin isompaan.

Osuuskunta voi tehdä vieläkin enemmän jäsenensä puolesta: Digitalisaatio ja järjestelmien integraatiota edellyttävä tiedolla johtaminen ovat isossa kuvassa
välttämättömyyksiä. Yhdistämällä digiosaamista ja palvelujen sisältötuotantoa ja koostamalla ja kehittämällä laajempia palvelukokonaisuuksia ja pidempiä palvelupolkuja
tyydytämme kokonaisvaltaisemmin asiakastarpeet. - Yhdessä toimien osuuskunnan jäsenet pystyvät paremmin vastaamaan tuleviin haasteisiin. Samalla osuuskunta voi olla
jäsenilleen väylä maakunnallisiin, jopa valtakunnallisiin sopimuksiin.

Entä työssä jaksaminen ja muu työhyvinvointi? Osuuskunnassa toimimme yrittäjinä, omasta tekemisestämme vastaavina ammattilaisina. Työllämme on merkitys, jota toisten
pomottamatta toteutamme. Arvoksi nousee lähilaatu so. asiakkaan tyytyväisyys, mikä oikeuttaa yrittäjyytemme. Osuuskunta mahdollistaa tämän ottaen samalla huomioon
jäsentensä yksilölliset toiveet ja tarpeet. Työaika on joustava käsite, samoin tapamme tehdä työtä. Voimme painottaa työtä tietyille kausille ja jopa useammalle
työntekopaikkakunnalle oman elämäntilanteemme mukaan

Haasteeksi muodostuu yhteistyön ja kumppanuuksien rakentaminen eri osapuolten kesken. Tarvitaan ryhmätahtoa ja sopeutumista yhteiseen tekemiseen. Osuuskunta on
liikeyritys ja juridinen toimija, jonka johtaminen ja pelisäännöt on sovittava. – Rahakin on aina haasteellista, oli sitä liikaa tai liian vähän. Toimivalla osuuskunnalla on reilut
pelisäännöt, jotka turvaavat jäsenilleen tasapuolisuuden ja win-win -asetelman. Vapaamatkustajat maksavat mukana olostaan enemmän.

3. Case: SOTE-osuuskunta Suomi ja SOTE-alueosuuskunnat
SOTE-osuuskunta Suomi (www.soteosksuomi.fi) perustettiin marraskuussa 2017 kolmen perustajajäsenen (lääkäripalvelut, hoivapalvelut ja kodin turvatekniikka) ja
verkostoitumiseen vihkiytyneen konsultin voimin. Nyt jäseniä on jo 11. Uudet jäsenet ovat tuoneet yhteiselle alustalle mm. etälääkäripalvelut ja potilastietojärjestelmän. Kantavana
ajatuksena jäsenvalinnassa on ollut kansallisesti luoda kyllin vahva digitaalisten palvelujen osaamispohja ja tuotteistus sekä kohdentaa palvelut kasvukeskusten
ulkopuolisten alueitten pienille toimijoille. - Missiona on synnyttää kasvukeskusten ulkopuolelle sote- ja hyvinvointipalveluja alueellisesti kestävällä tavalla. Visiona näemme
alueellisesti, yhtenäisellä toimintamallilla toimivien itsenäisten osuuskuntien kustannustehokkaan verkoston ratkaisuna artikkelissa aiemmin esitettyihin haasteisiin.

Liiketoimintamalli on rakennettu 2-osaiskesi:

  • Kehitysosuuskuntataso (SOTE-osuuskunta Suomi) hoitaa valtakunnallisesti tuotekehityksen, brändäyksen, laatujärjestelmän master-version, digitalisaation ja
    terveysteknologian, yhteensopivuuden sote-uudistukseen, laajat kilpailutukset ja neuvottelut yhdessä alueosuuskuntien kanssa, perusprosessien digitalisoinnin,
    edunvalvonnan sekä tuen ja jatkuvan kehityksen edellä mainittuihin.
  • Alueosuuskuntataso (esim. SOTE-osuuskunta Pirkanmaa) huolehtii alueensa
    palvelutuotannosta ja asiakassuhteista, alueellisesta markkinoinnista ja myynnistä hyödyntäen kehitysosuuskunnan palvelualustaa ja sen digitaalisia palveluja.
    Kehitysosuuskunta tuottaa siis alustan, jolla alueelliset alueosuuskunnat tuottavat varsinaiset palvelut.
    SOTE-osuuskunta Pirkanmaa (www.soteoskpirkanmaa.fi), konseptin ensimmäinen alueosuuskunta perustettiin Orivedelle syksyllä 2019.
    Orivedellä ja sen ympäristössä toimii 10 yrittäjän ryhmä omine yhteistyökumppaneineen. Mukana on yksityinen lääkäritalo, erilaisia kodin hoito-, hoiva- ja huoltopalveluja tarjoavia
    yrityksiä, taksi ja ruokapalvelut. Asiakkaalle tarjotaan paikallisesti kaikki tarvitsemansa palvelut. - SOTE-osuuskunta Etelä-Pirkanmaa (www.soteosketelapirkanmaa.fi)
    perustettiin Valkeakoskelle alkuvuonna 2020. Valkeakoskella olemme resursseina
    mukana kaupungin kotipalvelussa.

Kokonaisuuden kehittäminen on ollut odotettua hitaampaa pitkälti sote-uudistuksen viiveistä johtuen. Olemme nyt työstämässä Pirkanmaalla laajempia kumppanuuksia sekä
toiminnan kokonaisrahoitusta.

Kummassakin osuuskuntatasossa johtaminen pelisääntöinen on ollut haastavaa. Oppi piloteista: Alueosuuskuntakohteen aloitusvuosi vaatii määrätietoisen ja konseptoidun
liikkeelle lähdön kohtuullisella aloitusrahoituksella.

4. Yhteenveto
Sosiaali- ja terveysalan kehitys koetaan kasvukeskusten ulkopuolella usein uhkana, mutta samalla se on myös mahdollisuus. Tarvitaan alueellista yhteisöllisyyttä ja ajan vaateitten mukaista toimia. Asiakas odottaa saavansa alueellisia, laadukkaita palveluja mielellään kasvollisilta toimijoilta.

Osuuskunta on taitolaji: jäseneltä ja kokonaisuudelta vaaditaan liiketoiminnan ohella yhteisöllisyyttä. Edut ovat selkeät, välittömät haitat ja riskit ovat melko pieniä. Lähinnä
kysymys on joustettava omissa tottumuksissa ja luotettava osuuskunnan jäseniin ja siihen, että jatkon kehitysvaateisiin voi vastata vain olemalla isompi.


SOTE-osuuskunta Suomi
SotePiste

Näsilinnankatu 22 A 38,
33210 Tampere


Petri Sipilä
toimitusjohtaja
verkostoasiantuntija, hall.jäsen
p. 045 670 8810
petri.sipila@soteosksuomi.fi

Pasi Nurmela
hallituksen puheenjohtaja
p. 044 5400 451
pasi.nurmela@seniortek.fi

(c)2021, All Rights Reserved
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä verkkosivujen toiminnan parantamiseksi. Voit estää evästeiden käytön oman selaimesi asetuksissa. Käyttäessäsi verkkosivujamme hyväksyt myös evästeiden käytön.
Evästeiden tiedot
Tämä verkkosivu voi käyttää evästeitä verkkosivujen toiminnan parantamiseksi. Voit estää evästeiden käytön oman selaimesi asetuksissa. Käyttäessäsi verkkosivujamme hyväksyt myös evästeiden käytön.
OK, ymmärrän