Ajankohtaista

Pienet toimijat toimivat sydämellä ja kasvollista laatua painottaen. Mutta he tuottavat sirpaleisia erillispalveluja, eivät osaa hyödyntää palvelussaan digitalisaation mahdollisuuksia eikä heillä perinteisesti ole omaa vahvaa brändiä.

Kunnille sote-uudistuksessa jää rooliksi paikallisen elinvoiman turvaaminen, yrittäjyys ja työllisyys. Pienten toimijoiden palvelut ovat elinkeinopoliittisesti tärkeät. Ilman paikallisia toimijoita palvelutarjontaa uhkaa näivettyminen. Mikä taas suoraan vaikuttaa alueen asukkaitten viihtymiseen ja siten sen vetovoimaisuuteen, kunnan elinvoimaan.

Voisivatko alueelliset toimijat toimia enemmän yhdessä saavuttaakseen suurempien toimijoiden etumatkaa valinnanvapausmarkkinassa? Voisivatko pienet toimijat yhdessä, yrittäjyyttä ja kolmannen sektorin toimintaa yhdistäen, olla sote-yhteensopivia epävarmassa kehitysvaiheessa? Voisivatko pienet toimijat yhdessä teknologiaa hyödyntäen olla asiakkaan silmissä kilpailukykyisiä ja laadukkaita toimijoita, kokonaisvaltaisesti ja kustannustehokkaasti?

2.    Osuuskuntamalli pienten toimijoiden avuksi

Sote-osuuskuntamalli olisi yksi ratkaisumalli ongelmaan. Tässä sote-osuuskunnat rakennetaan kumppanuuteen alueen yksityisen tai julkisen lääkäriaseman, sote-keskuksen yhteyteen. Sote-osuuskunnassa pienet toimijat toimivat alueellisesti, ja myös valtakunnallisesti yhtenäisellä konseptilla ja hyödyntävät konseptin palvelualustaa ja sen brändiä. Mahdollistetaan yrittäjän keskittyminen olennaisimpaan eli asiakkaaseen ja hänelle tuotettaviin palveluihin..

Palvelualusta tuo digitalisaation ja muun terveysteknologian hyödyt osuuskunnan jäsenille ja sen asiakkaille. Palvelualusta mahdollistaa myös pidemmät, integroidut palvelupolut ja teknologiaan perustuvat palveluinnovaatiot. Brändillä taas tuetaan asiakasvalintaa paikallisten, kasvollisten toimijoiden hyväksi. Alueellinen kumppanuus mahdollistaa pidempien hoito- ja palvelupolkujen luomisen asiakaskeskeisin toimijatiimein.

Keskiössä silti olisi asiakas ja omaisensa, tarpeineen ja mielipiteineen. He valitsevat.

3.    Osuuskuntamallia jo rakennetaan

Olemme kehitysosuuskunnassamme rakentamassa tätä toimintamallia, jossa alueelliset sote-osuuskunnat ovat toimijoina keskiössä ja toimivat kumppanuudessa lääkäriaseman ja mielellään myös kunnan kanssa. Konsortiossamme on tarvittava osaaminen sekä sote-keskuksen, lähitoritoiminnan, koteihin annettavien palvelujen ja niihin liittyvän teknologian että kumppanuuksien rakentamisen suhteen. Konsortiomme jäsenet ovat osaltaan mukana useissa STM:n I&O-kärkihankkeissa.

Toimintamallissa:

• toimitaan yhteistyössä kunnan kanssa
• tunnistetaan ja sovitaan sote-keskuskelpoinen lääkäriasema yhteistyökonseptiin
• aktivoidaan alueen pientoimijat yhteistyökonseptiin
• rakennetaan alueosuuskunta 
• annetaan valmis toimintakonsepti ja latujärjestelmä alueosuuskunnan jäsenten käyttöön
• käynnistetään osuuskunnan markkinointi ja myynti
  tarvittaessa autetaan alkurahoituksen saamisessa
• Toimintamalli sopeutetaan, massaräätälöidään nopeutetusti kunkin alueen erityispiirteisiin.

4.    Mallin hyödyt

Asiakas saa toimintamallissa valittavakseen itselleen sopivia, paikallisesti tuotettuja ja kasvollisia palveluja laajasta oman sote-keskuksen tarjonnasta. Tuttu tiimi ja katkeamaton, laadukas hoito-/palveluketju tuovat turvallisuutta ja parantavat asiakaskokemusta. Ja silti asiakkaan käytettävissä on uusin terveysteknologia digitalisaation tukemana. Kotilääkärin ja -hoitajan 24/7-taustatuki mahdollistuvat.

Alueellisen osuuskunnan jäsenyrittäjälle malli merkitsee turvatumpaa liiketoimintaa ja uusia asiakasvirtoja. Hän pysyy mukana teknologian kehityksessä ja on sote-yhteensopiva. Yrittäjä saa käyttöönsä uusinta teknologiaa ja pääsee osaksi laajempia, integroituja palvelukokonaisuuksia. Laatujärjestelmä kokoaa toiminnan vaateitten mukaiseksi. Osallistuminen laajempiin kilpailutuksiin mahdollistuu. Merkityksetöntä pientoimijalle ei myöskään ole verkoston vahva oheistuki ja asiantuntemus.

Kunnalle mallin toteutuminen merkitsee elinkeinotoiminnan ja elinvoimaisuuden vahvistamista, omat alueelliset yrittäjät työllistyvät. Myös työttömiä voidaan mallin avulla työllistää. Järjestöjen, myös omaishoitajien toimintaa voidaan integroida malliin. Kuntalaisten palvelut säilyvät ja kehittyvät. Pienempikin alue säilyttää elinkelpoisuutensa ja vetovoimansa

Valtakunnallisella tasolla osuustoimintamalli on demokraattinen, tasa-arvoinen ja kotimainen vaihtoehto suurille toimijoille. Osuuskunnista tehdään yhteiskunnallisia yrityksiä. Malli lähtee maakuntien tarpeista ja tuo paikallisin resurssein taajamien ulkopuolellekin ratkaisuja. Vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta huolehditaan teknologiaa hyödyntäen ja laajempia palveluketjuja halliten. – Mallia kehitetään avoimessa kumppanuudessa sen eri osapuolten kanssa.

5.    Mitä nyt tarvitaan liikkeelle pääsemiseksi

Mallin toimivuutta tulee nopeasti pilotoida. Laajemmat, teknologia hyödyntävät, eri toimijat yhdistävät palvelukokonaisuudet pitäisi yksityiskohdissaan konkretisoida ja käytännössä testata. Valtakunnallinen lähipalvelumallin brändi tulee rakentaa. Pilotoinnissa yksityiskohdat, mm. ansaintalogiikat tarkennetaan ja saadaan kaikkia osapuolia tyydyttävään tasapainoon.

Pilotointeja valmistellaan.

Petri Sipilä